Toinen lukukausi

Aamuinen auringonnousu

Päivän rugbytreenit ohi, sunnuntai-iltapäivä, aurinko vielä paistelee vaikkakin on jo painumaisillaan kukkuloiden taakse piiloon. Tammikuu on loppusuoralla ja tuli semmonen fiilis, että nyt voisin kirjotella jotakin, vaikka tottahan niitä läksyjäkin olisi.

(Ei niin kovin) pikainen juna New Mexicon - kolme tuntia köröttelyä...

Mutta maisemat oli sen arvoiset!

Koululle paluu oli helpottavaa ja ihanaa pitkän reissun jälkeen, univeloistakin selvittiin ja koulun arkeen tottui taas. Vaikka tunnit, ihmiset ja jutut täällä pyöriikin pääosin samalla kaavalla kuin ekana lukukautena, tuntuu kaikki kuitenkin vähän erilaiselta kotona vietetyn vuodenvaihteen jälkeen; jotenkin selkeämmältä. Loman aikana ehti ottaa sopivasti etäisyyttä tähän paikkaan ja palatessa mieli oli valmiimpi täällä jatkamiseen. Tietää mitä haluaa tehdä enemmän ja mitä vähemmän, miten kaikki asiat toimii. Ei tarvi enää totutella.

Lunta?

Muutamat ekat viikot täällä on ollut taas tosi antoisia ja joka päivästä voisi melkein kirjoittaa jotakin, mutta jos nyt tyydytään pintaraapaisuihin. Saavuin kampukselle siis vihdoin ja viimein 10. päivä keskiviikkona, neljä päivää aikataulusta myöhässä. Viimeisen lentoyhteyden jälkeen pääsin taksin ja junan kyydissä tähän New Mexicon Las Vegasiin ja vihdoin kasseineni omaan huoneeseen ja suihkuun. Junakyyti Albuquerquesta Las Vegasiin oli kokemus sekin, näin VR:n junien käytäntöihin tottuneille ainakin... Kellonympärystän mittaiset yöunet tuli tarpeeseen.

Linna iltavalaistuksessa

Kouluarki alkoi heti seuraavana aamuna, mutta onneksi viikonloppu oli jo lähellä ja silloin ehti purkaa laukkuja ja kotiutua rauhassa (sekä tehdä alkuviikon koulutehtäviä). Maanantai 15. päivä oli Martin Luther King Jr.:in päivä, eli Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä, mutta meidän koululla se oli "day of service" jolloin tuntien sijaan tehtiin koululla ja lähiympäristössä avustamis- ja vapaaehtoistoimintaa. Meikäläinen meni muutaman muun kanssa jälleen Southwest Studies-viikoltakin tuttuun El Vallen kylään auttamaan kasvihuoneprojektissa. Päivä jäi erityisesti mieleen viileytensä takia- lunta ei sentään tullut, mutta kylmä puhuri ja pilvinen taivas (harvinainen vieras täällä päin) varmistivat ääreisverenkierron hyytymisen ja lämpimän teen tarpeen. Tiistaina sitten pyörähtivät taas käyntiin exedit (Experimental Education), jotka täyttävät täällä porukan iltoja ja iltapäiviä valituilla aktiviteeteilla. Tänä keväänä mun tiistai-illat kuluvat Wilderness-ensiapukurssilla, keskiviikkoaamupäivät koulun farmilla puuhaillessa ja pari kertaa viikossa treenaan rugbyä koulun tyttöjoukkueessa.

Eilinen päiväkävely

Tämä viikko olikin sitten eka normaalimittainen, mutta sutjakkaasti sekin on mennyt. Eilinen oli taas yksi tähänastisen UWC-kokemuksen kohokohdista, nimittäin AND - African National Day Cultural Show. Syyskuussa olin itse mukana Eurooppalaisten vastaavassa projektissa, ja eilenillalla koulun afrikkalaiset opiskelijat pistivät parastaan auditoriossa. Koulun Facebook-sivuilta (UWC-USA) pitäisi löytyä linkkiä videomateriaaliin, suosittelen vilkaisemaan!

Jäätynyt lammikko kävelymatkan päässä kampukselta, suosittu päiväkohde opiskelijoiden keskuudessa

Seuraavaksi taidan siirtyä matikan pariin, koti-Suomessa taitaa vaalivalvojaiset olla loppusuoralla. Aurinkokin alkaa täällä laskea ja alakerrasta alkaa kantautua päivällisen ääniä.